maanantai 29. kesäkuuta 2015

ERO!

Siinä syy, miksi olen elänyt aika hiljaista eloa täälä blogistaniassa. A-V-I-O-E-R-O! Se on syy myös tälle uuden blogin avaamiselle.
 
Olen pohtinut jo kuukausia miten kertoisin tästä täälä blogin puolella, mutta kun alan kirjoittamaan niin ei oikein irtoa mitään. En yksinkertaisesti tiedä mistä aloittaa.
 
Erot täälä Italiassa ei ole ihan niin yksinkertaisia kuin Suomessa ja olen takunnut eron kanssa nyt jo lokakuusta lähtien. Meidän ero ei ole myöskään enää helpoimmasta päästä vaan mukana on rikoslakia ja paljon muutakin ikävää mutkittamassa asioita, joten ei auta kuin olla kärsivällinen ja toivoa, että jonkinlainen sopu syntyisi mahdollisimman pian. Italian byrokratiakin on niin pirhanan hidasta, että turhautumista tapahtuu väistämättä. Pazienza!
 
Olen aina kuvitellut, että eronhetkellä sydän menee palasiksi ja siitä tulisi se oma paha olo. Mun tapauksessa tilanne on aivan päinvastainen. Toivoisin saavani olevani rauhassa mieheltäni ja toivon että voisin jatkaa omaa rauhallista elämää lasteni kanssa. Sydän oli hieman sekaisin ehkä kuukauden päivät, mutta hyvin äkkiä tajusin että katse on oltava eteenpäin ja näin on todellakin minun tapauksessani parempi.
 
Haluaisin kertoa täälä jo vaikka mitä muutakin, mutta koska mukana on rikoslakia, täytyy katsoa miten asiat tästä sumpliintuu. Materiaalia olisi vaikka kirjaksi. Itseasiassa aion varmasti tehdä blogiin osion (jos en jopa ihan omaa blogiakin),jossa tulen erontaipaleesta kertomaan heti kun aika on sille otollinen. Siitä tulee varmasti järkyttävän mielenkiintoista meille kaikille.
 
Tiedättekö sen tunteen, kun elämä on tylsää ja leffoja katsellessa tulee ajatelleksi, että haluaisi elämän olevan kuin elokuvaa. Noh, tällä hetkellä voin sanoa että omani on kuin elokuvaa, mutta en todellakaan haluaisi elää siinä. Kategoriani kun on ehkä trilleriä...jopa kauhua....ainakin jännitystä. Kamalia asioita on sattunut jatkuvasti ja aina kun mietin että ei pahemmin voisi olla niin pahemmaksi vain menee. Jos en itse eläisi tätä elämää niin en uskoisi sitä todeksi. Niin absurdeja nämä mun arjen ongelmat ovat. Tällä hetkellä voin kai avata sen verran, että meidän ero ei ole sopuero, joten lakimiehiä ja tuomareita tarvitaan hieman enemmän. Minäkin olen saanut syytteitä asioista joita en ole edes tehnyt ja niitä pitää tässä selvitellä. Joo ja nyt tuo kuulosti siltä, että kyse olisi jostain rahajutuista ja bisneksistä -olisikin niin.!
 
Kaikesta huolimatta voin tällä hetkellä sanoa, että voin henkisesti hyvin...kai. En ole saanut verenpainetautia ja stressinsietokykyni on varmasti kehittynyt huimasti näiden kuukausien ansioista. Paha olo on lähinnä läheisiäni ajatellessa. Lapseni jotka kärsivät syyttä ja vanhempani jotka stressaavat minun(kin) asioistani. Ne asiat kun olisin voinut välttää niin olisin tyytyväinen.
 
 
 
Lyhyesti virsi kaunis:  I married a monster!

Love,

 

34 kommenttia:

  1. Olen pahoillani, Sarita. (((Rutistus)))

    VastaaPoista
  2. Itsekin vaikean eron läpikäyneenä voin vaan sanoa, että paljon voimia sinulle! Toivottavasti sinulla on lähellä ihmisiä, jotka tukevat sinua.

    VastaaPoista
  3. Voi kuinka ikävä kuulla, että sinulla on vaikea eroprosessi. Toivottavasti asiat selviät pian! Voimia

    VastaaPoista
  4. Voimia! Sinua ei varmasti nämä sanat paljon lohduta, mutta toivottavasti jaksat olla vahva ja taistella lapsiesi puolesta!

    VastaaPoista
  5. Paljon voimia sinulle, lapsillesi ja muulle perheelle (selkeästi ihanille vanhemmillesi)! Jotain eroon viittaavaa epäilin, kun mies hävisi jutuista ja sivupalkin kuvista uuden blogin myötä. Toivon elokuvan genren vaihtuvan paljon parempaan päin :) Olen nyt muutaman ystävän eron seurannut hiljattain sivusta ja nähnyt kuinka he lopulta ovat eron myötä puhjenneet kukkaan, sitä samaa toivon myös sinulle! Vielä siihen varmasti on taivalta, mutta siellä se odottaa <3 Kaikkea hyvää!

    VastaaPoista
  6. Sennie, hali :D

    Tuula, Kiitos Tuula. Ihmisià on làhellà, mutta pitàà tarkkaan katsoa kehen voi luottaa ja kehen ei. Ihmiset joiden odotin olevan làhellà eivàt sità olekaan ja sitten taas ihmisiltà joilta en mitààn odottanut ovatkin olleen avuksi.

    Ninde, Kiitos :D

    Rva Kepponen: Toivottavasti selviàà juu, mutta kàrsivàllisyyttà tarvitaan PALJON!

    Inkku, En mà lohtusanoja enàà tarvitse. Tiedàn ettà nàin on paljon parempi :D

    Neuloosi, En tiedà missà olisin ilman vanhempiani. Tajusinkin juuri tuosta kommentistasi, ettà en olekaan vielà personalisoinut kovinkaan paljoa tàtà blogia....ehkà sekin pitàà nyt sitten tehdà. Kyllà tàmà ero on vain hyvà juttu, mutta tàmà selvittelyjuttu tàssà vàlissà on vain niin kovin mutkikasta, mutta elàmà jatkuu ja kukat kukkii...minàkin ;)

    VastaaPoista
  7. Paljon voimia, kuulostaa todella raskaalta ajalta teille kaikille! Ja hieman voin sympatioidakin, ex:n kanssa tuli myos tullut tutustuttua vieraan maan lakeihin, meilla tosin se perinteinen raha oli kaiken takana. Mutta ne ajat ovat ollutta ja mennytta, toivottavasti myos te paasette pian aurinkoisesti eteenpain!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raha ei meillä ole eron syy, mutta nyt siitä tottakai joudutaan mekin tappelemaan, kuten myòs asunnosta, lapsen nàkemisistà jne jne jne.

      Poista
  8. Toivottavasti arki asettuu pian parhaiten päin! Kuulostaa kuitenkin siltä, että pärjäät paremmin ilman exääsi, joten parempaan päin olet menossa, näin uskon. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paremmin pärjään ilman miestä juu....paitsi ekonomisesti...ja siinähän se ongelma sitten onkin!

      Poista
  9. Olet ollut usein mielessä, paljon voimia sulla käydä tuo prosessi läpi. (((♥)))

    VastaaPoista
  10. Olen pahoillani puolestasi, Sari. Ero itsessään on jo todella rankkaa aikaa, saati sitten että tulee lisävaikeuksia sen päälle. Paljon paljon tsemppiä! Pidä huolta itsestäsi! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Outi, ero on rankkaa juu. Jotenkin nurinkurista silti, sillä olen aina kuvitellut eron olevan henkisesti raskasta sydänsurujen takia, mutta kun nyt pitääkin sitten tapella oikeuksista miestä vastaan ja taistella tämän maan byrokratian kanssa....ei ole helppoa ja aikamoisen elämänkoulun olen tässä läpikäymässä.

      Poista
  11. Sulle kaikkea hyvää ja toivottavasti asiat hoituvat parhain päin, vaikka aikaa meneekin. Toivottavasti sinulla on siellä tukijoukkoja. Ikävältä kuulostaa, mutta kun olet tuon myrskyn läpikäynyt kestät vaikka mitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. myrskyn jälkeen on puotasää.....sitä odotellessa....

      Poista
  12. Voi Sarita. Paljon voimia sinulle!! Läheltä olen seurannut vaikeaa eroprosessia viime aikoina. Johon liittyy myös paljon pahaa. Toivottavasti asiat selviytyy mahdollisimman pian ja saat jatkaa elämääsi lasten kanssa eteen päin.

    VastaaPoista
  13. Voimia kaiken tuon pyörityksen läpikäyntiin <3

    VastaaPoista
  14. Ma loysin takaisin sun blogiin pitkan tauon jalkeen ja aavistelinkin, etta jotain tuon tapaista oli tapahtunut kun miehestasi ei ollut enaa mainintaa blogissa. Paljon tsemppia ja toivotaan, etta kaikki asiat selviavat pian! :)
    Ei kovin helppo tilanne selvita yksin "vieraassa" maassa, kun toisella osapuolella on luultavasti suurempi tukijoukko ja tuntee muutenkin lait ja prosessin paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntee laita ja tekee itse lakia sitten mulle. Minä kun en lakia pahemmin aluksi tuntenut, niin mies käytti tilannetta hyväksi...nyt onneksi olen paremmin asioista perillä ja hänen pelottavat lait eivät enää pelotakaan

      Poista
  15. Iso hali ihana Sarita <3
    Kuulostat kaiken keskellä vahvalle ja positiiviselle, se on upeata - nostan hattua ja korkealle! Positiivinen mieli, ja usko parempaan kantaa pitkälle: varmasti selvitä kunnialla myös näistä lakijutuista, kun vain jaksat olla kärsivällinen. Luojan kiitos sulla on ihanat vanhemmat ja ystäviä, ja pojat jotka auttaa jaksamaan.
    Paljon tsemppiä - puss <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos todellakin vanhemmilleni ja lapsilleni ja muutamille ystäville jotka ovat osoittautuneet kultaakin arvokkaammaksi. Kyllä tässä ihan positiivisilla mielillä jo ollaan, kun kuitenkin huomaan että näin on parempi. Haleja <3

      Poista
  16. Tsemppihali sinulle! Osaan ihan vahan aavistaa millaista kayt lapi nyt silla olen aikoinani eronnut taalla ensimmaisesta miehestani, oli hetkia jolloin oma elama tuntui todellakin hurjemmalta kuin elokuvat, toivon sulle paljon karsivallisyytta ja uskoa siihen etta edessa on jotain paljon parempaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos kun kerroit että sinäkin olet tämän läpikäynyt. Tuskin kuitenkaan samallatavalla kuin minä, mutta ero kun ero.

      Poista
  17. Voimia sinulle, en ole itse eroprosessia kaynyt lapi, enka takuulla osaa edes kuvitella miten vaikea se voi olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aivan erilaista, kun mitä kuvittelin. Olen aina kuvitellut eron olevan henkisesti raskasta sydänsärkyneenä....mutta ei! Sehän onkin nyt sitten vain taistelua ja byrokratiaa....aaaargh!

      Poista